Suunnitelmissa oli mennä tänään spinningiin, mutta vetäjä oli sairastunut ja tunti peruttiin, soittelivat kyllä hyvissä ajoin. Päätin sitten puuhastella jotain juosten - kuka yllätty, huutaa HEP. Ajattelin hölkkäillä urkkakentälle ja juosta tonneja. Jos kentällä on jotain häppeningiä niin juoksen sitten ihan muuten vaan jotain. No eipä siellä kentällä mitään tungosta ollut, joten eikun tonnien kimppuun. Ajatuksissa oli kovalla kontrollilla välttää 160 sykkeen ylitystä. No, eipä osottautunut tehojen hillintä kovin vaikeaksi. Meno oli kokolailla takkuista. Vauhdit pyöri noin 4:45 paikkeilla ja rajulla 400 m loppuvedolla, alle 150 sykkeillä, sain keskiajat 4:30 pintaan. Jotenkin oli huuli pyöreenä, kun katteli aikoja ja sykkeitä - sykkeet hieman päälle 140 ja muka vetoja pitäis kiskoo eikä mihinkään kulje. Parin jälkeen mietin, että pitäisikö suosiolla lopettaa, mutta ajattelin kuitenkin jatkaa maltillista vääntöä. Oikeastaan vasta kuudes veto oli kutakuinkin normaalin tuntuinen, hieman jo hengästyttikin ja vauhti oli ihan hyvää.

Palauttelut tein kävelemällä 200 m n. parissa minuutissa. Alkuun ja loppuun tuli aikaisempia pidemmät verryttelyt, reilut 3 km per suunta.

Koko lenkura...

14,3 km, 130, 1:24:34, 5:55 min/km, 71 max%

Oikeastaan tästä tulee vanhat hyvät ajat mieleen. Silloin kun juoksentelin ennätyksiäni niin elävästi muistan miten minulla oli vaikeuksia juosta tonneja kympin vauhdilla. Nyt oli just sellanen fiilis, kovempaa ei irronnut. Kaippa tässä jotain rasitusoireajatuksia voisi tulla mieleen, mutta jotenkin ei taas tänään jaksa paljoakaan huolestua. Kunhan ensi viikon vielä jotenkin jaksaa hölkkäillä niin sitten voisi vietellä jonkinlaista ylimenokautta likimain miten lystää.