Hieman niitä nelisatasia eilen suunnittelin ja sellasiahan sieltä putkahti. Palauttelut tein kävelemällä 200 m noin kahteen minuuttiin, jolloin syke laski 110 paikkeille.
400 m |
Aika |
Vauhti |
Ka. Syke |
Loppusyke |
1 |
1:36 |
4:00 |
147 |
158 |
2 |
1:33 |
3:53 |
150 |
158 |
3 |
1:33 |
3:53 |
151 |
162 |
4 |
1:33 |
3:53 |
150 |
162 |
5 |
1:33 |
3:53 |
153 |
160 |
6 |
1:37 |
4:03 |
148 |
159 |
7 |
1:33 |
3:53 |
153 |
162 |
8 |
1:31 |
3:47 |
151 |
164 |
9 |
1:30 |
3:45 |
155 |
165 |
10 |
1:26 |
3:35 |
159 |
171 |
Koko treeni: 8,5 km, 133, 0:54:01, 6:21 min/km, 72 max%
Viidennen vedon jälkeen oikeassa polvessa tuntui sen verran, että palauttelu piti vetää aikalailla ontuen, keskeyttäminenkin kävi mielessä. Mutta päätin kokeilla juoksua, kun vedon aikana en ollut pahempaa huomannut. Pienen tunnustelun jälkeen veto lähtikin ihan kohtalaisesti ja vedon (6) jälkeen koiven pipi oli lievempi kuin edellisellä kerralla. Seuraava veto (7) meni ilman ikäviä tuntemuksia eivätkä ne enää palanneet. Loput vedot sainkin tuupattua menemään mukavasti hieman nousujohteisesti.
Oli jotenkin outoa puuhaa koko treeni. Nelisatasia en ole tänä vuonna juossut tai en ole muutenkaan kuin ihan muutaman kerran. Kun on viimeksi juossut tonneja niin tuntui, että näissä loppui jotenkin matka kesken. Vaikka tunne oli lopussa sellainen, että samaa ei paria kierrosta jaksaisi, niin jotenkin se rasituksen tunne oli niin lyhyt kerrallaan. Jonkinlaisena rytmi- ja hengitysharjoituksena tuo tuntui toimivan. Juoksu kulki ihan hyvin kun keskittyi lähinnä hengitykseen. Ensimmäistä kertaa kiinnitin tuntemuksissa huomiota siihen, että suorat menivät selkeästi mukavammin kuin kaarteet.
Kommentit